Pääsiäinen, kristillinen juhlapyhä, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Kuka uskoo Jeesukseen ja ylösnousemukseen kuka ei, mutta sen ansiosta meillä on kaksi ylimääräistä vapaapäivää. Tänä vuonna tuntui, että pääsiäinen meni vähän ohi. Jotenkin oli laimea olo.
Perintönä omasta lapsuudestani olen tuonut meidänkin perheen
pääsiäisaikaan virpomisoksien askartelun ja lasten virpomisreissuille
lähettämisen ja/tai sukulaisten luona virpomassa käyttämisen. Pitkäperjantaita
ollaan vietetty hillitysti kotioloissa ilman kavereiden näkemisiä ja
pääsiäissunnuntaina lapset ovat päässeet herkuttelemaan pääsiäismunilla. Omassa
lapsuudessani äiti soitti pianoa ja lauloi pääsiäisen aikaan pääsiäisvirsiä.
Syötiin myös pääsiäisenä vähän hienommin.
Parina viime vuonna olen omalta osaltani aloittanut
pääsiäiseen virittymisen toteuttamalla jollain tavalla paastonaikaa. Sen
jälkeen on ollut kiva panostaa pääsiäisateriaan siitä huolimatta, että eihän
sellaiset ”uudet ruoat” ole oikein lapsille maistuneet. Tänä vuonna kuitenkin
panostukset olivat lähellä nollaa. Tänä keväänä olen täyttänyt vapaa-aikani
opiskeluilla ja käsityöprojekteilla, mitkä aiheuttivat nyt kuormitusta ja
stressiä enkä siksi jaksanut panostaa juurikaan pääsiäiseen. Toki nytkin toteutin
”välttämättömät” tekniset toiminnat kuten keräsin lapsille pajunoksat
virpomisoksien koristeluun – kauheasti enempää en sen suhteen sitten
tehnytkään. Lapset saivat melko keskenään koristella oksansa.
Koronarajoituksista huolimatta kierrätettiin lapset virpomassa ovella
sukulaiset. Pienellä kireydellä autoin lapsia myös istuttamaan rairuohonsa.
Tämän vuoden pääsiäisaterialla meillä oli lasten toiveesta ruokana
tortilloja. Ei mitenkään ”pääsiäismäistä”, mutta en nyt vaan jaksanut panostaa
sen erikoisempaan. Pääsiäisaterian jälkeen toteutin lapsille perinteisen
pääsiäismunien etsinnän. Ja siinä se meidän pääsiäinen sitten oli. Kristillinen
näkökulma pääsiäisen viettoon loisti poissaolollaan.
Edellisinä vuosina ollaan perinteisesti käyty lasten kanssa palmusunnuntaina kirkossa laulamassa Hoosiannaa ja joskus ollaan käyty myös pääsiäispäivän
jumalanpalveluksessa. Viime vuonna kuunneltiin perheen kanssa Kohti kolmatta
aamua –kuunnelma pääsiäisajan tapahtumista. Se oli tosi hyvä ja nosti
pääsiäisen merkityksen hienosti esille. Tänä vuonna luonnollisesti kirkossa
käynnit jäivät koronan takia välistä. Täytyy sanoa, että kun pääsiäisestä
riisuu kristillisen sanoman pois ja jäljelle jää pääsiäismunat niin kyllä on
pääsiäinen aika laimea juhla. Muutama ylimääräinen vapaapäivä on kyllä kiva,
mutta kyllä Jeesuksen kutsuminen mukaan pääsiäisen juhlintaan nostaa vaan
tunnelman paljon korkeammalle tasolle!
No, ehkä tämäkin pääsiäisen viettotapa piti ehkä vaan kokea.
Toivon mukaan ensi vuonna osaan tehdä taas vähän parempia valintoja. Opiskelu
on kivaa ja antoisaa johonkin pisteeseen saakka, mutta pakonomainen
suorittaminen kertoo itsestäni jotain, mistä voisin joskus myöhemmin kirjoittaa
enemmän. Toivon mukaan ensi vuonna kirkot olisivat taas auki ja pääsisimme
perheen kanssa liittymään muun kristikansan mukana yhdessä iloitsemaan siitä,
että Jeesus nousi kuolleista ja voitti kuoleman vallan ja sen uskomalla meitä
odottaa hulppeat juhlat kun aikamme maanpäällä päättyy. Kiitos Jeesus, oot niin
paras!!!! I love you!!! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti