Parikymppisenä löysin suomigospelin. Se avasi minulle, elämään
eksyneelle salauskovaiselle uuden maailman. Oli voimaannuttavaa huomata, että
karskit miehetkin lauloivat ja rokkasivat Jumalan suuruudesta. Monet laulujen
sanat toimivat minulle saarnoina, josta jäin paitsi kun en seurakunnan
tapahtumiin oikein yksin rohjennut lähteä. Bass’n Helen, Terapia ja The Rain.
Kiitos teille! Teitte mielettömän merkittävää työtä kohdallani!
Ilokseni sain nyt elokuussa huomata, että Facebookin sivuun
ilmestyi mainos: "Bass’n Helen tekee paluun akustisena – Gospel-musiikin yksi
tunnetuimmista yhtyeistä Bass’n Helen herää horroksestaan ja tekee kiertueen
akustisesti syksyllä 2018” Bass’n Helen olisi
esiintymässä 5.10. kohtuullisen matkan päässä Helsingissä! Voi, että sinne keikalle kaipasin päästä!
Ajatuskin sai lämmön heräämään sydämessäni. Mukaan keikalle kyselin ihanaa
ystävääni ja hän vastasi kutsuuni myöntävästi.
En ollut koskaan aiemmin käynyt keikkapaikkana olevassa
Luther-kirkossa. Perille löysimme kuitenkin ongelmitta ja sisään astuessa tuli
sama fiilis kuin aikoinaan Maata Näkyvissä –festareilla: Kuin olisi tullut
Taivaan odotushuoneeseen. Tunnelma oli lämmin ja reippaat nuoret kädestä
tervehtijät toivat viimeisen silauksen sille, että koki olonsa todella
tervetulleeksi. Sali oli viitta vaille täynnä kun saavuimme ystäväni kanssa
paikalle, mutta jännästi ainoat vapaana olevat paikat löytyivät kahdesta
ensimmäisestä rivistä. Saimme siis huippupaikat!
Leveä hymy levisi kasvoille kun BNH asteli lavalle. Deja vu
vuosien takaa. 20-vuotta sitten olin ensimmäisellä BNH-keikalla. Silloin
Myyrmäki-hallissa hyppimässä lavan edessä. Nyt vähän aikuismaisen
sivistyneemmin istumassa hillitysti paikoillamme. Ensimmäinen biisi Hopeinen
risti alkoi Harri Heleniuksen vakuuttavalla tunnustuksella ”Mä
kristitty oon”(1). Ihanaa! Niin minäkin! Oli ihanaa olla kaltaistensa
joukossa kun normiarki on minulle edelleenkin enemmän ja vähemmän
kaappiuskovaisuutta.
Vaikka olen koko elämäni ajan kokenut olevani kristitty ja
uskossa, huomaan edelleen 4-kymppisenä etsiväni Jumalaa. Se on jotenkin jännä.
Sitähän luulisi, että 40-vuoden tuntemisen jälkeen sitä oltaisiin jo aika
tuttuja, mutta ehei, edelleen samat asiat mietityttävät. BNH:n laulujen
sanoissa sama kaipaus ja etsiminen toistuu säännöllisesti. Mitä etsin, löydänkö milloinkaan.
Mitä löydän, olenko valmis kohtaamaan.(2) Yksi viimeaikaisimpia
oivalluksiani on ollut myöntää, että kristittynä en tule koskaan valmiiksi. Se
ei kuitenkaan ole mikään valitettava vaan vapauttava totuus. Se mitä tällä
hetkellä ymmärrän, on riittävästi. Huomenna ehkä ymmärrän enemmän ja se on
silloin riittävästi.
Minusta on välillä tuntunut, että elämäni menee eteenpäin
kriisi kerrallaan. Jossain vaiheessa tuntui, että hakkasin päätäni kiveen sen
takia. Miksi en tunnu saavuttavan koskaan rauhaa elämässäni? Nyt kun katson
elämääni taaksepäin, olen havahtunut siihen, että saan kiittää Jumalaa kriiseistäni.
Opin
elämästä jotakin kun mut kappaleiksi rikottiin. Se oli elämäni suurin koulu
vaikka välillä sattui niin. Kaikki mitä silloin jäi oli uskon siemen tää –
Epätoivo erämaassa on uskoni kasvanut. Mutta turvaan Jumalaan, joka toivon on
antanut. Ja kun kaikki kerran katoaa, totuus yksin jää. Ei enempää, ei
vähempää. (3) Keikan edetessä oli ihana kuunnella Harri Heleniuksen
laulamia sanoja. Ne todella koskettivat minua.
Tiedän kyllä, näet syvälle sydämeen, kaiken minkä tahdon piilottaa. Vie
mua eteenpäin sillä horjuu askeleet. Kuinka kanssasi tahtoisin vaeltaa. (4)
Välillä elämä tuntuu raskaalta. Ulkoisesti sitä ei välttämättä uskoisi minusta.
Kuitenkaan perhe, omakotitalo ja vakituinen työpaikka eivät suojele minua
tunteitteni loukkaamiselta, syyllistäviltä puheilta, riittämättömyyden
tunteelta, jaksamattomuudelta ja ulkopäin tulevilta odotuksilta. Jumalan
todellisuus antaa kuitenkin minulle valoa elämään. Vaikka elämä muuten näyttää välillä
synkältä ja omat voimat tuntuvat loppuvan niin en kuitenkaan joudu harhaileman yksin
pimeyden keskellä. Kulje kohti valoa, välittämättä varjoista, kulje koti valoa. Kulje
kohti valoa, pysyy varjot takana. Oomme valon lapsia. (5) Jes! Tuon
ajatteleminen ja tiedostaminen tuo lämpöä sydämeen. <3
Seuraava biisi alkoi tutulla yhteisellä taustarytmin
taputuksella. Minulla on käsittämättömän huono rytmitaju ja tässä biisissä
rytmikäteni menevät aina sekaisin. Nyt nauratti mielessäni, että jotkut asiat
eivät tunnu koskaan muuttuvan. En kuitenkaan enää mieti miksi olen viallinen
vaan naureskelen, että huono rytmitaju on osa minua. Osa koko pakettia,
jollaiseksi Jumala minut loi. Toiseen maailmaan minut turvaan opastit
myrskyiltä maan. Luonas onneni on. Voin menneet unohtaa. Saan uudestaan nostaa
katseen voittajaan. Suuntaan askeleet toiseen maailmaan. Saan uudestaan nostaa
katseen voittajaan. Kuljen huomiseen seurassa Kuninkaan. Ja ristini kannan.
(6)
Elämän vaikeiden hetkien ja väsymyksen keskellä olen
nauttinut aikaisin aamunpimeässä ja myöhään illanhämärässä autoa ajaessa
juttuhetkistä Jumalan kanssa. Minä puhun Jumalalle ääneen ja Jumala kuuntelee
tuomitsematta. Välillä koen Jumalan myös vastaavan antamalla minulle eteenpäin
vieviä oivalluksia. Sinä kuuntelit hiljaa niin kuin aina ennenkin. Sitten yllättäen aloit
selittää. Keskeltä kaiken mä jotain ymmärsin, sen mitä eniten kai tarvitsin. (7)
Minulla on kolme BNH:n levyä. Viime aikoina en ole
erityisemmin cd-levyjä kuunnellut, mutta nyt tuli tunne, että miksi ihmeessä en
kaivaisi vanhoja levyjä esiin. Sanat ovat koskettavia ja melodiat tuovat hyvän
fiiliksen. Nuorempana kuuntelin enemmän melodiaa. Nykyään huomaan kiinnittäväni
enemmän huomiota sanoihin. Syystuuli, valo katulamppujen. Yksin kuljen
öisiä katuja. Sade kostaa kesälle kuumuden, liekki on vaarassa sammua. --Minä
hukun, Isä käteesi tahdon tarttua, olet kaukana jossain silti tässä näin.
(8) Välillä sitä on elämässä niin reunalla. En voi välttää maallistumisen
vaikutusta ympärilläni. Kun ympäriltä tulee viestiä, jossa kristinuskolle
annetaan paikka historiassa kun tiede ei vielä antanut selityksiä niin siinä
pienen yksinäisen kristityn uskokin tuntuu usein horjuvan. Olethan siellä kun korttitalo
sortuu, Olethan siellä kun askeleeni horjuu. Olethan vierellä kun elämä
kuristaa ja luot uskon kun sydäntä puristaa. Kaiken antaa tahdon sulle, kanssas
kulkee huomiseen. Sinä kaikki olet mulle. Johda askeleet. (9)
Kristityn elämä ei ole erityisen helppoa, kristittyä ei
myöskään kutsuta helppoon elämään. Uskova ihminen kohtaa päivittäin samoja
haasteita kuin ei-uskovakin. Itse olen kovasti yrittänyt suunnitella itselleni
mukavaa elämää. Viime vuosina koen Jumalan kuitenkin halunneen opettaa minulle
erityisesti ”Tapahtukoon Sinun tahtosi”. Niin kuin ihan todella. Me ihmiset
emme näe varmuudella tulevaisuuteen. Jumala kuitenkin on jo siellä ottamassa
meitä vastaan. Jumala tietää mihin toiveemme johtaisivat ja Jumala tietää meitä
paremmin mikä meille olisi parhaaksi. Tämä maailma opettaa, että elämän juttu
on maksimoida oma nautinto. Jumalan lapsena voin kuitenkin huitaista sellaisen
tavoitteen pois maanpälliseltä elämältäni. Meidän bileet alkavat Taivaassa. Nostan
katseeni taivaan sineen. Toivoni laitan Sun nimeen. Minne viet, sinne kuljen.
Taas johdatuksen tuulen tunnen. (10)
Keikan viimeinen biisi oli odotetusti Taisteluni. Nuo sanat.
Kuinka monesti olenkaan itkenyt ja laulanut niiden tahdissa. Kuinka noissa
sanoissa kirkastuu kristityn elämän keskeinen asia. Eessäs pieneks kasvaa saan.
Siinä on niin suuri totuus. Sitä luulisi, että iän karttuessa ihmisestä tulee
isompi, fiksumpi ja kaikin puolin parempi, mutta ei. Mitä pidemmän aikaa saa
tuntea Jumalan sitä pienemmäksi kokee kokoajan kasvavan. Ja kuinka ihanalta se
tuntuukaan. Saan koko ajan luovuttaa elämästäni suuremman osan Jumalalle. Minä
en tähänkään pysty Herra ilman sinua. Sun ristis luo johtaa tänään askeleeni.
Käsin sidotuin kaipaan vapauteen. Eessäs pieneks kasvaa saan, tuntea uudestaan,
jälleen rakkautes parantaa.—Herra johda vaikka mun tieni kulkis minne. Johda
silloinkin kun en jaksa yrittää. Silloin kun mä heikko oon, johdatukses
jatkukoon. Koko elämän sun käsiisi jätän. (11) Kiitos Bass n- Helen
mahtavasta keikasta. Kiitos kun tulitte vielä takaisin. Kiitos näistä upeista
sanoituksista. Kiitos.
Tässä vielä järjestyksessä keikan biisilista ja näitä
biisejä olen siteerannut kirjoituksessani korostetuissa kohdissa. Jokainen
biisi on kuunneltavissa YouTuben kautta.
1. Hopeinen risti
2. Hiljaisuus
3. Mitä jää
4. Jokaisen
5. Valon lapsi
6. Toiseen maailmaan
7. Varjojen maa
8. Poissa
9. Olethan
10. Syvä tuuli
11. Taisteluni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti